Lankoni Tapani Kalervo Tuomi täytti 50 vuotta 9.9.2018.
Tapani syntyi Porin Koivistonluodossa 1968. Hänen lapsuudenperheessään oli neljä sisarusta: isosisko Anne (nyk. Hiltunen), isoveli Markku (kuoli 2015) ja pikkusisko Eira (nyk. Talja). Perheen Pentti-isä teki vuosikymmenet metallitöitä Outokummun kuparitehtaassa.
Tapi oli sairaalloinen lapsi. Vakavat sairaudet iskivät poikaan, ja hän vietti pitkiä aikoja sairaalahoidossa, välillä jopa kuoleman kielissä. Arkkiatri Arvo Ylpön vaimo Lea Ylppö sai Porista potilaan, joka vieraili Lastenlinnassa Helsingissä useita kertoja. Hyvä hoito tuotti tulosta, ja niin Tapi selätti sairautensa.
Kolmannen polven helluntailaisena Tapi kävi pikkupojasta asti säännöllisesti Eelim-temppelissä. Pyhäkoulut, poikakerhot, leirit, konferenssit ja nuorisotapahtumat tulivat tutuiksi kasvavalle pojalle.
Ammattia
valitessaan Tapi päätyi kaupalliselle alalle. Hän työskenteli pitkään Porissa
huonekalumyyjänä, josta vaihtoi myöhemmin automyyjäksi.
2010-luvulla Tapi irrottautui myyntitöistä ja kouluttautui lasten- ja nuortenohjaajaksi. Hän työllistyi Herralahden erityiskouluun ja Kuninkaanhaan yläasteelle, jossa hän työskentelee tälläkin hetkellä koulunkäyntiavustajana.
Tapani löysi parikymppisenä vaimon Porin helluntaiseurakunnasta. Tapi ja Pia Klaus avioituivat 1989. Perheeseen syntyivät Roy-poika (s. 1992) ja Essi-tytär (s. 1994). Roy asustelee omillaan Vanhallakoivistolla ja Essi Turussa.
Tapin elämän vaikein vaihe oli syksyllä 2006, kun Essi loukkaantui hengenvaarallisesti junaonnettomuudessa. Tapi ja Pia asuivat viikkokausia Tampereella asuntovaunussa keskussairaalan parkkipaikalla. Rukoukset ja hyvä hoito kantoivat vakavasti sairasta lasta jälleen kerran, ja niin Essi saatiin takaisin kotiin Poriin.
Porin helluntaiseurakunta on ollut Tapille aina toinen koti, jonne hän on tullut hyvinä ja huonoina päivinä ja kaikenlaisissa mielentiloissa. Tapi on luonteeltaan ulospäinsuuntautunut, suorapuheinen, helposti innostuva, kohtelias ja helposti lähestyttävä. Häneen on helppo tutustua – ja useimmat seurakuntalaiset Tapin tuntevatkin.
Seurakunta-aktiivina Tapi on vapaaehtoisten äiti, jota voi pyytää joka paikkaan. Hänen palvelualttiuttaan ei voi kuin ihmetellä. Kyllä hän joskus kieltäytyy tarjotuista tehtävistä, mutta yleensä vain silloin, kun on toinen käsi paketissa tai kaksi muuta hommaa jo sovittuna samaan aikaan.
Hallinnollisiin kuvioihin Tapi lähti jo vuosia sitten, ensin seurakunnan hallitukseen ja sitten vanhimmistoon. Tapi on ollut mukana myös ruokaa Porissa jakavan Elämän Leivän hallituksessa.
Tällä hetkellä Tapi tekee täysin sydämin myös evankelistan töitä. Hän aloitti joitakin vuosia sitten Noormarkussa työn, jonka hedelmänä säännöllinen kokoustoiminta on muuttunut lähes jokaviikkoiseksi.
Tapani tekee täydellä sydämellä kaiken mihin ryhtyy. Hän rakastaa urheilua. Tapi seuraa mielellään kotisohvalta tai paikan päällä esimerkiksi Ässien pelejä tai jalkapallon MM-kisoja. Hän pelaa itsekin mieluusti futista tai salibandyä. Urheilu on Tapille henkireikä, jolloin hän unohtaa yläkoulun oppilaat tai seurakuntatyön huolet.
Kirjoitus on julkaistu Ristin Voitto -lehdessä.
